Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Taustat, historia, toiminta ja seuraukset.

Riittävätkö SM-Liiga Oy:n osakkaille Jääkiekkoliiton nykyiset palvelut ?

02.03.2011, kimmoke

Lyhyt vastaus: Eivät voi missään nimessä riittää ! Miksi kuitenkaan kukaan tai mikään ei reagoi tähän ?  Tänä päivänä voidaan lievästi liitoittelemalla sanoa että Suomen jääkiekkoilun tulevaisuuden elinehtoa eli pelaajatuotantoa,  jarruttaa ja uhkaa systemaattisesti seuraavat tahot ja ilmiöt: Veikkaus Oy, Suomen Jääkiekkoliitto ry / Kilpa- ja sarjakiekkoilun päättäjät, Kilpailusäännöt, ”Talouspoliittinen” (mulle-sulle-mulle-mulle-sulle)suhmurointi muille kuuluvilla rahoilla, Kahden päätuomarin järjestelmä, Kurinpitotoiminta sekä kaiken kattava ”herranpelko” ja kunnioituksen puute !

Jääkiekkoliiton yksi tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa lahjakkaita, sarjapelikelpoisia pelaajia ylimmille tasoille joihin kuuluvat Divari (en suostu enää käyttämään sanaa Mestis, sehän oli SM-Liigan edeltäjä Mestaruussarja) ja A-junnujen (en suostu käyttämään enää mitään ”nuoret”-sanoja) SM-Liiga mutta johon myös pitäisi kuulua ainakin yksi kilpailullinen taso lisää A-ikäisten ”late-bloomereille” sekä ainakin kolme B-junnuilla ja vähintään neljä tasoa C-junnuille. Tässä otannassa pelaaville pitää pystyä tarjoamaan  jo vähintään 60 laadukasta sarjaottelua kaudessa. Tämä on utopiaa koska lähes kaikki näitä koskevat sarjat on ajettu alas viimeisen 10 – 15 vuoden aikana. Näihin peleihin ei riittäisi myöskään erotuomareita samoista syistä mutta myöskin siitä johtuen että valtakunnallisessa erotuomari”johdossa” eli rahanjakopelissä nimeltään ”Yhteistoimintasopimus” neula jäi paikalleen soittamaan samaa kohtaa kuin vanhassa grammarissa vaikka Rainer Grannas jo jäikin pois Jääkiekkotuomarien liiton puheenjohtajan paikalta. Perintö (= jaossa alati olevat, seurojen maksamat, ”Kerhorahat” eli suojelurahat) on niin voimakas että erotuomarikerhot esittelevät kilpaa kulissejaan joilla ovat ylläpitävinään erotuomarien perustoimintaa. Ammenna smliigana siitä sitten tarvittavat oikeudenjakajat ? Jääkiekkoliiton Kilpailusäännöt taas estävät kaiken sen mikä olisi tarpeen pelajien motivoimiseksi ja kehittämiseksi. Yksi pieni esimerkki olkoon per päivä sallittavien pelien määrä yhdelle junnulle: Kilpailusääntöjen mukaan lahjakas pelaaja ei saa saman päivän aikana pelata kuin yhden ottelun, eli ei esimerkiksi klo 12.00 seuransa B-junnujen ottelussa ja klo 19.30 seuransa edustusjoukkueessa II-divisioonassa vaikka tämä olisi hyödyksi sekä pelaajalle että hänen seuralleen (päätös lienee ”kyläkateus”-lähtöinen). Sen sijaan Jääkiekkoliiton itse järjestämässä sarjassa E-junnuikäinen saa (= on pakko) esimerkiksi ajaa bussilla 260km ja pelata perillä kolmekin täysipitkää peliä saman päivän aikana. Järki, kokemus ja koulutus sanovat että: 1. E-junnun ei pitäisi olla pakotettu ajelemaan satoja kilomatrejä pelaatakseen, muuta kuin poikkeuksellisesti. 2. Lahjakas B-junnu tarvitsee hyvässä valmennuksessa ja laadukkaassa sarjajärjestelmässä jopa 60 ottelua kaudessa ja E-junnu (10v)  ei tarvitse 70 ottelua täyteen, jo ennen joulua !  Jääkiekkoliiton omiin nimiinsä julistama ”turnauslupa”-järjestelmä sulkee lopullisesti pois ne tietojen mukaan noin 60% tulevaisuuden huippupelaajista jotka muuten täytettyään 20v pelaisivat vähintään Divari-tason kiekkoa. Kauden kestäessä Jääkiekkoliitto ei myönnä mitään turnauslupia, vaikka seuroilla olisi jopa kolmen viikon sarjapelitauko (miksi pitää olla Jääkiekkoliiton lupa että saa pelata yleensä ? Joten esimerkiksi C-junnujen I-divarikarsinnasta (josta asiasta toiseen ei ole tarkoituskaan päästä edes koko samannimiseen sarjaan) poispudonneet pääsevät C-kolmoseen tai neloseen joissa palataan 3 x 15min peleihin ilman ”Zambonia”, pelien kokonaismäärän ollessa maksimissaan 10 – 15 koko loppukaudelta. Nämä (”göbbelsinkäskeminä”) riemusarjat päättyvät yleensä Jääkiekkoliiton järjestämään lopputurnaukseen jossakin, nii-iin jossakin yhden viikonlopun ajan. Tämänkin asian kanssa fiksuimmat seurat ovat jo oppineet elämään; Parhaat joukkueet alkavat joulun jälkeen lukemaan tilastoja ja häviämään sopivasti pelejä etteivät joutuisi enää ajamaan 350km Jääkiekkoliiton ”kiitoskaudesta”-turnaukseen maaliskuussa, juuri silloin kun oikeissa sarjoissa vasta valmistaudutaan kauden huipentumaan !

Veikkaus Oy:n vastuu tästä alemmuudesta, erottuu myös selvästi;  Otetaan täsysin villi olettamus: Veikkaukselle on tärkeätä moraalis-eettisesti, liiketoiminnallisesti sekä ainakin rahapelimonopolinsa oikeutuksen kannalta se, että rahapeleihin liitetyt eri urheilulajit ja -muodot, ratkaisevat kilpailutilanteessa paremmuutensa lajin sääntöjen mukaisesti. Tietenkin voidaan pitää hyväksyttävänä pieni (o,oo..00% ?) liukuma ”shit happens”-kategoriassa mutta kun tilasto kertoo kaikkea muuta ! Kun sattumalta viime viikolla jouduin (nyt katson sen joka aamu ”nauhalta” ja nauran),katsomaan Veikkauksen toilailua maailman yksinkertaisimmassa tehtävässä; (kato mikä pallo, sano sen numero) selostajan ”kolmekymmentäkuusi – rettisyy” ja virallisen tarkkailijan ”se on kaksitoista, vaikka koko muu universumi näki töllöstä (Kiitos hidastuksesta Veikkaus) oikeaksi numeroksi kaksikymmentäyksi, pisteineen ykkösen alavieressä pallossa, niin aloin vasta ymmärtää kuinka helppoa Veikkauksen on p****t välittää siitä minkä lajin sääntöjen mukaan esimerkiksi Jääkiekon SM-Liigan ja Divarin pelit ratkeavat ! Kulissit, Keisarin vaatteet sekä keisarin murinat julkisuuteen ovat toistaiseksi riittäneet, kaikki on sujunut !  Asiaan ei liittyne se seikka että Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen toimii Vierumäen osakeyhtiöryppäässä (12 kappaletta) sekä Kalervo Kummolan että Hjallis Harkimon (ja kohta Mika Sulinin) alaisuudessa. Sopupeli-keskustelussa piti kuitenkin ymmärtää myös se että löytyy tahallinen, rikollinen sopupeli mutta löytyy myös  ”passiivinen” sopupeli jossa pelit, ja samalla Veikkauksen rahapelilistoilla olevat pelit, ratkeavat toistuvasti ja kiihtyvällä vauhdilla, sääntöjen vastaisella tavalla koska pelien järjestäjät (Jääkiekon SM-Liiga Oy ja Suomen Jääkiekkoliitto ry) eivät kykene takaamaan ”sinnepäinkään” että pelit ratkaistaan sääntöjen mukaisesti.  Sopupelien olomuotoja voidaan verrata raiskaukseen ja tietämättömän raiskaukseen, yhtä tuomittavia molemmat ! Saako mikään Teitä, hyvät Herrat pysähtymään ja kuuntelemaan edes hetken missä tämä peli menee, sen lähdettyä käsistänne jo aikaa sitten ?


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *