Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Taustat, historia, toiminta ja seuraukset.

FIN – RUS MM-kisat

01.11.2013, kimmoke

From: kim pihl
Sent: Thursday, May 20, 2010 1:39 PM
To: Kummola Kalervo ;kim.pihl@gmail.com
Subject: FIN – RUS ”Musta päivä” osa 2

Uutisportaali www.gazeta.ru tietää tänään kertoa että Suomen Jääkiekkomaajoukkue hakee Ilja Kovalchukia vastaan lisärangaistuksia, hyvä niin jos uutinen pitää paikkansa.

Haluan jakaa jääkiekossa esiintyvät rikkeet kahteen eri osioon niiden ymmärtämisen helpottamiseksi.

1. Pelilliset, tilannerikkeet,

2. Tahalliset, jopa vaaralliset riikkeet jotka saattavat johtua pelillisistä syistä mutta yleensä eivät.

Jääkiekon sääntökirja ja eri tulkinnat haluavat nähdä nämä erilaisuudet siten että ryhmään 1. kuuluvat rikkeet ovat tyypillisesti pelitilanteissa yllättäen ja ennalta suunnittelematta tapahtuvia (koukku,kampitus, huitominen, kiinnipitäminen jne) yleensä kiekon hallintaan liittyvissä tilanteissa, riistetty kiekko yritetään riistää takaisin,kiekontavoittelutilanteet, maalinteon estävät tilanteet ym. Näistä rikkeistä seuraa yleensä rangaistus skaalalla 2min – 2 + 10min ja jopa 5 + 20min mutta aniharvoin Ottelurangaistus. Isoista rangaistuksista 5 + 20min tuomitaan tilanteista joissa vastustaja loukkaantuu rikkeen seurauksesta ja Ottelurangaistus tilanteissa jossa pelaaja tahallaan vahingoittaa tai yrittää vahingoittaa vastustajaa. Yhteistä näillä on se että molemmissa ko pelaaja poistetan pelistä kokonaan loppuajaksi ja hänen joukkueensa pelaa 5 täyttä minuuttia vajaalla (siis vaikka sinä aikana vastustaja tekisikin maalin tai useamman vajaata vastaan, rangaistus ei lopu kuten pieni 2min rangaistus loppuisi samassa tilanteessa).

2. ryhmään kuuluvissa rikkeissä rangaistusskaala on yleensä 2 + 10min – 5 + 20min – Ottelurangaistus.

Kärsitty 5 + 20min rangaistus pelin päätyttyä ei yleensä johda jatkoseuraamuksiin kun taas Ottelurangaistus AINA johtaa ”Asiaankuuluvan elimen” jatkotutkintaan ja yleensä, ei aina, lisäpelikieltojen tuomitsemiseen.
Lisärangaistuksia tuomitessa on aina huomioitava itse tilanteessa loukkaantuneen pelaajan vamman vakavuutta ja/tai tahallisen teon vaarallisuutta.

Nyt kisoissa on ajauduttu jättämään ryhmä 1. rikkeet kokonaan rankaisematta ja ryhmän 2. rikkeisiin tuomitaan kaksiminuuttisia tai ei mitään. Huolestuttavaa ! Erotuomarit pelkäävät isoilla rangaistuksilla ratkaisevansa pelejä, ehkä mutta hehän eivät aiheuta rikettä vaan päättävät seuraamuksista. He pelkäävät myös sitä että kun maa X saa häneltä esim Ottelurangaistuksen niin hän itse joutuu sanktioiduksi ja/tai mustalle listalle tulevia kisoja ajatellen. Tämä pelko on kautta aikain valitettavasti ollut oikeutettu. Erotuomaritoimi IIHF:ssä tulisi nopeasti de-politisoida, pelien ja kisojen laadun ylläpitämiseksi. Täytyy huomioida myös se seikka että nykyisten jo hurjien täähtipelaajien kiletäytymismääriin vaikuttaa myös pelien loukkaantumisriski, pelien tulosten random-riski johtuen tuomaritoiminnasta ja muu turvan ja/tai mielekkyyden puuttuminen peleistä. Pelaajathan ovat ammattilaisia, kaikki A-kisoissa. NHL:n vaativat jättivakuutukset viittaavat samaan ongelmaan. Gazpromilla on varmasti myös itsekkäitä syitä maksaessaan Alexander Oveckinin megavakuutuksen.

IIHF:n voimassaolevan sääntökirjan §510 mukaan asiaan kuuluva kurinpitoelin voi tuomita lisärangaistuskia ilman eri valitusta tai vastalausetta. Kyseisessä Venäjä – Suomi pelissä Edvinsson on IIHF:n listan mukaan ollut nimettynä Game Supervisoriksi (GS) ja Halas Referee Supervisor (RS). Heistä ainakin Edvinsson on varmuudella sääntökirjan tarkoittama § 510 mukaisesti oikeutettu, siis vastuussa mahdollisista lisärangaistuksista.
Sekä Antti Pihlströmin (Ilja Kovalchukkiin) kohdistama päähän osunut taklaus ja Alexei Seminin (Topi Jakolaan) kohdistama keihästäminen heti aloituksen jälkeen kaukana kiekosta, joka johti Venäjän ensimmäiseen maaliin, siis voittomaaliin) sekä (Ilja Kovalchukin (Juuso Hietaseen) kohdistama selvä kosto Pihlströmin taklauksesta, vaatisivat kaikissa olosuhteissa lisätutkintaa heti pelin päätyttyä mikäli tuomaristo on toiminut selvästi väärin tai rangaistuksissa ”puutteellisesti”.

Nyt MM-kisoissa tilanne on hitaasti liukunut huonosta pahemmaksi mitä tulee tuomaritoiminnan laatuun.
Pelin laatua on aina vaikeaa arvioida johtuen monesta eri vaikuttavasta seikasta, mutta pelaajien turvallisuus on nyt jo selvästi ja yksiselitteisesti vaaraantunut !!

Pidän edelleen huonon tai jopa olemattoman johtamisen, seurannan ja koulutuksen syypäänä tilanteesen. Ei riitä tuttu toteamus; ”kaikki tekevät niin hyvin kuin osaavat” koska se ei pidä paikkaansa. Paremmalla johtamisella nämäkin kisatuomarit (=suurin osa) osaisivat tehdä huomattavasti paremmin ja olisivat varmasti itsekin huomattavasti tyytyväisempiä. Useampi kv tuomari (muistakin maista) on kääntynyt puoleeni ja kysynyt mikä neuvoksi, mitä minulta odotetaan, miksi tuomitsen tuomitsen arvokisoissa erilailla kuin kotimaassani ?

Turnauksen edetessä joukkueet (etenkin RUS ja CAN mutta myöskin TCH) omista lähtökohdistaan tekevät lähes mitä vain voittaakseen, se nähtiin jo. Suomen kohdalla rikkeet ovat pääasiallisesti ryhmä 1. rikkeitä (poislukien Immosen GER, Osalan BLR,Pihlströmin RUS) mikö sinänsä tietää hyvää (= Suomi hyötyisi eniten pelin siistiytymisestä) mutta kertoo myös siitä miten haavoittuvia olemme kohdatessamme tällaista peliä, ei siis riitä että itse pitää pihansa kunnossa jos meinaa menestyä, valitettavsti. Puuttuvatko Leijonista samiheleniukset, pasinielikäiset, tonymäkiahot vai pitäisikö ensisijaisesti panostaa tähän selvästi heikoimpaan lenkkiin; erotuomarit, taso ja uskottavuus ! Kannatan jälkimmäistä.

Kummallisena pidän myös sitä että Sakari Pietilä, joka on toinen SM-Liigan Videopäätuomareista, ei reagoi juuri mitenkään näihin kovempiin rikkeisiin jotka nimenomaan ovat hänen heiniään Suomessa. Rikearviointi ja rangaistusharkinta ovat monimutkaisia asioita, siis.

Aloituksessa ennen Venäjän ensimmäistä maalia tapahtui seuraavaa: B-piste aloitus voitettiin taakse päätyyn Vehasesta vasemmalle. Suomi pelasi vajaalla. Aloituspisteen ulkokaaresta lähtivät liikkeelle kiekottomat Alexei Semin ja Topi Jaakola. Semin keihästi Jaakolan heti ”kättelyssä” nopealla pistolla suojaamattomaan kohtaan. Näin pelattiin Jaakola ulos kuviosta juuri sen hetken että Venäjällä oli 5 : 3 tilanne josta heti tehtiin maali 1 – 0 joka jäi voittomaaliksi. Maali hyväksyttiin ja Semin sai syöttöpisteen. VÄÄRIN. Peli piti katkaista Seminin keihästämiseen, tuomita hänelle (vähintään) 5 + 20min keihästämisestä. Aloitus Venäjän päädystä, Venäjä 5min vajaalla.

Antti Pihlström taklasi ”puun takaa” ”rotta-taklauksella” Ilja Kovalchukia olkapäällä päähän. Ei rangaistusta. VÄÄRIN. Pihlströmille piti tuomita vähintään 2 + 10min päähän kohdistuneesta taklauksesta, todennäköisesti kuitenkin 5 + 20min. (Myöhemmin Jokisen saama 2 + 10min päähänkohdistuneesta taklauksesta Sergei Gonchariin ei ole missään suhteessa tähän Pihlströmin taklaukseen josta siis ei rangaistu ollenkaan).

Pari vaihtoa tämän Pihlströmin taklauksen jälkeen Ilja Kovalchuk oli taas jäällä pelaamassa ylivoimapeliä Suomen puolustusalueella. Kovalchuk liukui vasemmalta (kun kiekko oli toisella puolella) kohti Suomen maalialuetta mutta viime hetkellä muutti suuntaa suoraan kohti Juuso Hietasta joka seisoi maalin edessä, ja löi tätä poikittaisella mailalla kapealla otteella voimalla, hartia- ja kyynärpääsuojusten väliin vahingoittamistarkoituksella. Teko oli tahallinen eikä liittynyt peliin millään tavalla. Tuomittiin 2min huitomisesta. VÄÄRIN. Oikea tuomio olisi ollut Ottelurangaistus, aloitus Venäjän päätyyn ja joukkue 5min vajaalla.
Jälkikäsittelyssä olisi pitänyt huomioida teon tahallisuus ja Hietasen loukkaantuminen, lisärangasituksia määrättäessä, koska niitä piti tuomita X peliä lisää.

Päivitetään vielä käsite ”Loukkaantunut”. Jostakin on pikku hiljaa valunut käsitys siitä että jääkiekkoilijat kestävät mitä vaan koska jääkiekko on niin kova peli. Tämä käsitys ei ole tätä päivää. Loukkaantunut ei voi tarkoittaa rikki-poikki-katki ja irti. Mikäli pelaaja ei pysty kivun tai muun ongelman takia pelata täysipainoisesti, saati sitten ollenkaan, moneen päivään tai viikkoon, on kyseessä loukkaantuminen. Nyt on ajauduttu tilanteeseen jossa koemme jatkuvia pelaajien vakavia loukkaantumisia, osa ilman rikettä, osa rikkeestä yhdistettynä huonoon tuuriin ja osa täysin tahallisesti aiheutettuja. Näihin täytyy päästä kiinni ja saada radikaali vähentyminen ja loukkaantumisten laadun muuttumaan lievempään suuntaan.

Säänöt eivät myöskään tarkoita ”vaarallisella pelaamisella” hengenvaarallista. Nekin rajat on kuitenkin koettu, mikä seuraavaksi, se on meistä kiinni.

Turvallisuusasioista puhuttaessa on syytä mainita laitojen vaarallisuus Suomessa. Suurimmassa osassa Liiga- ja Mestishalleissa on nk kaksirunkoiset, täysin joustamattomat kovat laidat ja niiden päällä samoin joustamaton lasi. Esimerkiski NHL:ssä on tiedostettu näiden vaarallisuuden pelaajille. Ei liene hauskaa ajaa hitaan auton nopeudella suoraan päin laitaa vieläpä jonkun avittamana. Jos vedetään tästä syntyneiden loukkaantumisten raja siihen että pelaaja ei voi pelata täysipainoisesti kahteen viikkoon koska ei pysty hengittämään syvää törmättyään kovalla voimalla laidan reunaan niin saamme realistisemman kuvan kokonaisongelmasta, tähtipelaajat poissa viikoittain, pelaavat pitkiä aikoja vajaakuntoisina jne. Kaikki nämä vahingoittavat tuotettamme.

Suomessa (kuten IIHF:ssä) laitojen korkeus on Sääntökirjan mukaisesti 122 sm, NHL:ssä 107 sm ? ! Miksi ? Kun laita on 122 sm korkea, keskikokoinen pelaja törmätessään laitaan normaalissa peliasennossa, liian usein loukkaa jommankumman ranteensa jos ja kun se jää vartalon ja laidan reunan väliin. Laidan ollessa maks 107 sm korkea laidan reuna osuu lantion/yläreiden kohdalle korkeudelle jossa käsi ja ranne eivät ylensä ole. Viihten laadun ja dramatiikan sekä televisioinnin kannalta voidaan myös laskea plussaksi sen että matalammalla laidalla, pelaajat näyttävät televisiossa isommilta. NHL:ssä kaksirunkoiset laidat ja lasit ovat kiellettyjä. Pitäisi ehkä olla näin Suomessakin ?

Olen valmis tulemaan Saksaan jos tarpeen, seuraan kuitenkin pelejä telvision välityksellä.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *