Kenen Jääkiekkoliitto ?

Kolmen vuoden välein pidetään Suomen Jääkiekkoliitto ry:n Liittokokous, joka liiton sääntöjen mukan on sen tärkein kokous. Vuosien mittaan näitä sääntöjä on taitavasti sorvailtu ja muuteltu niin että ne palvelevat nykyistä liiton johtoa (lue:omistusta), ei siis jäsenistöä, mahdollisimman hyvin ja jouhevasti. Tästä johtoa lähinnä häiritsevästä kokouksesta ei tarvitse nykyään kantaa huolta edes joka vuosi. Ajatella; Kolme vuotta kerrallaan voi hääriä kenekään häiritsemättä Suomi-kiekon ”omistajana” kenenkään puuttumatta asioihin; Potkia mielensä mukaan julkisuudessa ja/tai salaa maajoukkueiden valmentajia, tällätä Jääkiekkosäätiön varoja milloin mihinkin, matkustella avec maailman ympäri ja asua *****hotelleissa milloin milläkin tekosyyllä Jääkiekkoliiton (myös Opetusministeriön) ja Jääkiekkosäätiön rahoilla, käyttäytyä kaikin puolin sopimattomasti ulkomailla kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajaa kohtaan syyttämällä tätä törkeästi ja harkiten, lahjusten ottamisesta mediayhtiö InfrontSportilta vaikka (tai juuri siksi että) tämä firma kuuluukin omaan lähipiiriin (huom. MM-kisat 2012 ja 2013). Mukana levittämässä näitä syytöksiä Sveitsissä oli mm InfrontSport Finland Oy:n Hallituksen puheenjohtaja Harry Harkimo yllättäen, (http://www.infrontsports.fi/yhteystiedot/infront-finland-oy) ja Liiton entinen toimitusjohtaja Heikki Hietanen. Liittokokous valitsee monimutkaisella tavalla osan Liittovaltuustosta jonka jälken Kalervo Kummola nimeää itselleen uskolliset ”mandaattijäsenet” erilaisista enemmän ja vähemmän juridisesti olemassa olemattomilta tahoilta kuten erotuomarien suunnalta (lue: Erotuomarikerhojen liiton Suomen Jääkiekkotuomarien Liitto ry:n) aina esittämän Rainer Grannaksen. Tämän erotuomarien ”tahon” vastikkeeton rahallinen hyöty tästä on vuosittain n 570.000 Eur (Kerhoraha-veron kanto seuroilta ja ”koulutus- ja otteluvalvonta”-kulissin ylläpitäminen). Liittokokouksen jälkeen kokousväki vapautetaan laittamalla ovet kiinni pienempään kabinettiin nimeltään Liittovaltuusto jossa varsinainen suhmurointi alkaa. Nyt jo hallitusti, demokratiaa kunnioittaen valittu pienempi väkimäärä jalostetaan vielä kertaalleen; valitaan kummoloita valtuuston Puheenjohtajistoon, valitaan Kummola (tai Mika Sulin) Liiton Puheenjohtajaksi sekä valitaan loput kummolat + Harry Bogomoloff Liittohallitukseen ja Jääkiekkosäätiön Hallitukseen. ”Mandaattisekoilu” pitää huolen siitä että SM-Liigan ja Jääkiekkoliiton Toimitusjohtaja-Juoksupojat ovat jo kaikissa mahdollisissa asemissa vailla puhe- tai päätösvaltaa mutta ottamassa koko kuorman niskaansa mikäli jokin sattuisi menemään vihkoon (lätkätermillä: ”Expendable player”), ainoalla erolla että nämä palaavat takaisin ruotuun johonkin hommaan sen jälkeen kun jotain on tapahtunut huomattavasti nopeammin kuin jokin pelaaja, esimerkiksi Heikki Hietanen, joka sai lähdöt Jääkiekkoliitosta tapahtumista jotka Kummola käski tehdä ja Jii-Pee Vuorinen toteutti mutta Hietanen ”joutui” selvittämään Käräjä- ja Hovioikeudesa tavalla joka maksoi Liitolle satojatuhansia ja tuomiolauselmien mukaan ovat ”toistuvasti totuudenvastaisia”. Heikki hei: Ota huomioon että Hovioikeuden tuomiolauselma on ”real life” (se on englantia) joka ohittaa teidän standardilauselmanne ”On niin monta lakia jotka eivät koske Meitä”. Liittohallituksessa Kalervo Kummola valitsee Harry Bogomoloffin Varapuheenjohtajaksi koska hänen ja Hjallis Harkimon taloudellinen kiitollisuuden velka Bogomoloffille on sitä luokkaa että ”kannattaa antaa tälle ”koston linnulle” rajattomat valtuudet harjoittaa, juuri sitä. Tässä selitys myös sille entiselle Liitohallituksen jäsenelle joka sanoi: ”En ymmärrä miten tämä Harry Bogomoloff, mies jolla ei ole yhtään ystävää, voi jatkuvasti olla Liittohallituksessa ja liiton Varapuheenjohtaja”, ja lisään tähän: sama mies jota Kalervo Kummola ei voi sietää ? Ihmelliset ovat (tämän) herran tiet. Lopputulema: Jääkiekkoliiton ja sen jäsenseurojen tärkeimmällä kokouksella ei ole mitään merkitystä, ainakaan heille !